Lajit ja tasot

Lajikuvaukset ovat opettajien käsialaa.

Siéva

Siéva on suomalainen vuosina 2008 ja 2009 kehittynyt katutanssilaji. 

Laji kehittyi nuorten tanssijoiden halusta kehittää uutta, sielukasta ja pehmeää liikettä battle-henkisten katutanssilajien rinnalle. Lajin, jossa ei tarvitse todistella mitään – voi olla juuri sellainen kuin on. Yksi tärkeimmistä asioista koko tyylissä onkin läsnäolo. Lajin nimeksi valikoitui vuosisatoja vanha suomalainen tytön nimi Siéva, sopien hyvin lajin mutkattomuuteen ja vapauteen.

Kuten monet muutkin tanssilajit, siéva on lähtenyt musiikista. Miten katutanssija tanssii rauhalliseen ja kauniiseen biisiin ilman rumpujen pauketta? Erilainen musiikki ohjasi pehmeään liikkeeseen ja uusi laji sai alkunsa. Lajia tanssittiin ja tanssitaan edelleenkin usein suomalaiseen tapaan villasukissa, joka tukee pehmeää, liukuvaa liikettä pitäen samalla tanssijat lämpimänä. Musiikkina käytetään smootheja instrumentaalisia rytmejä, suomalaista folkkia tai kokeilevampia house-vivahteisia kappaleita. Varsinaisia sääntöjä ei ole, eli tanssi ja musiikki on juuri mitä halutaan, jopa aggressiivista jos siltä tuntuu.

Siéva on hyvin helppo aloittaa. Se sopii kaikille tanssitaustasta (tai sen puutteesta) huolimatta ja koska laji on edelleen nuori, voi jokainen tanssija tuoda siihen jotain uutta ja muokata liikettä omannäköisekseen; nykytanssijan ja hip hop-tanssijan siéva voivat olla fiilikseltään erilaista, mutta toimivat silti yhdessä. 

Lajissa on muutamia perustekniikoita, kuten käsillä tehtävät tassut ja skweet, sekä lattian poikki kulkevat liu’ut, joiden ympärille laji rakentuu. Tekniikat ovat moneen muuhun lajiin verrattuna helppoja oppia ja loppu onkin omaa luovuutta ja uusia ideoita.

Katutanssilajeille tyypilliseen tapaan siévassakin korostuvat sosiaalisuus ja freestyle – koska perustekniikat on helppo ottaa haltuun, pääsee lajia nopeasti tanssimaan myös yhdessä. Usein siévatunneilla keskitytäänkin yhteisfreestyleen ja erilaisiin välillä terapeuttiselta leikiltä tuntuviin harjoituksiin. Tunneilla pyritään tarjoamaan tanssijoille työkaluja kehittää omaa tanssiaan ja löytää uusia tapoja jakaa sitä muiden kanssa. 

Hip Hop

Hip hop tanssityylinä on hip hop musiikkiin tanssittava tanssityyli, jonka määritelmä on haasteellinen. ”Hip hop -tanssi” on lähinnä Yhdysvaltojen ulkopuolella käytetty nimike meidän toteuttamallemme, erilaisia hip hopin sosiaalisia tansseja yhdistävälle liikemaailmalle. Sosiaaliset tanssit (social dances) syntyivät tai nousivat ihmisten tietoisuuteen mm. kun hip hop artistit julkaisivat kappaleita, joihin liittyi myös tietty tanssi. Tästä esimerkkeinä Gucci Crew II kappale ”The Gabbage Patch” vuonna 1987, jonka seurauksena tanssiliike ”Gabbage Patch” tuli tunnetuksi tuolla nimellä. Lisäksi sosiaalisiin tansseihin on otettu inspiraatiota kunkin ajan erilaisista vaikutteista, kuten elokuvista tai sarjoista, tästä esimerkkinä Roger Rabbit, joka syntyi vuoden 1988 elokuvan ”Who Framed Roger Rabbit” inspiroimana. Sosiaaliset tanssit pohjautuvat liikkeellisesti vanhempiin tansseihin kuten Charlstoniin ja erilaisiin Afrikkalaisiin tansseihin sekä James Brownin popularisoimiin tanssiliikkeisiin (kuten Mashed Potato, the Boogaloo ja the Good Foot) ja Soultrainin kautta ihmisten tietoisuuteen nousseisiin tanssiliikkeisiin.

Hip Hop -tanssi on nimikkeenä haasteellinen, sillä alunperin Hip Hop kulttuurin neljäksi elementeiksi on määritelty graffiti, MCing, DJing sekä Bboying/Bgirling. Myöhemmin viidenneksi elementiksi on nimetty myös ”knowledge” eli tieto/ymmärrys. Tämän jaottelun mukaan hip hop -tanssia olisi bboying/bgirling eli breikki. Nimi on siis haasteellinen, mutta toistaiseksi etenkin Euroopassa hip hop -tanssi nimikkeellä on vahva asema tapahtumien ja tanssituntien määrittelyssä.

Liikkeellisesti hip hop -tanssi on hyvin laaja käsite jonka ytimessä yksinkertaistetusti on bounce sekä yllämainitut sosiaaliset tanssiliikkeet. Hip hopissa käytetään myös paljon isolaatioita, erilaisia karakteereja sekä ollaan voimakkaasti vaikuttuneita musiikin eri kerroksista.

Hip Hop Freestyle

Tunnilla tehdään yhdessä hip hopin perusteita sekä käydään läpi haastavampiakin hip hop-tekniikan osa-alueita. Erilaisten freestyle-harjoitusten ja konseptien kautta tuomme nämä perusteet osaksi sinun omaa tanssiasi. Tämän lisäksi tutustumme hip hopille ominaiseen battle- ja cypher-kulttuuriin.

Lyrical Hip Hop

Lyrical hip hopilla tarkoitetaan yleisesti tanssisaleihin luotua tanssityyliä tai tuntinimikettä. Kyseessä ei siis ole sinänsä erillinen laji, vaan ennemminkin tyylisuuntaus. Tunnin sisältö voi vaihdella paljonkin opettajasta riippuen. 

Groovesin lyrical hip hop-tunnit pohjautuvat hip hop-tekniilkoihin, mutta tuntien pääfokus on koreografiassa. Liikekieli on usein pehmeää ja musiikkina toimii esimerkiksi rnb-soundit.

Tunti on suunnattu jo hip hoppia aiemmin tanssineille.

House

House on New Yorkin ja Chicagon klubeilla 70-80-lukujen taitteessa kehittynyt tanssilaji, joka on saanut alkunsa erilaisten tanssityylien ja liikkumisen muotojen yhteentörmäyksessä. Merkittävästi housen liikekieleen ovat vaikuttaneet muun muassa jazz, latinalaisamerikkalaiset tanssit, rocking, hip hop ja erilaiset kamppailulajit. Keskeisenä liikkeellisena elementtinä on nopeat askeleet ja sulava ylävartalon groovi.Tunneilla käymme läpi housen tekniikkaa koreografian ja erilaisten harjoitusten avulla sekä tutustumme house-kulttuurille tärkeisiin konsepteihin, kuten freestyleen ja cypherointiin.

Popping

Popping on 60-70-luvun Kaliforniasta kotoisin oleva funktanssilaji. Tanssilajin tunnistaa helposti ”hiteistä”, joita tehdään jännittämällä ja rentouttamalla nopeasti kehon eri lihaksia. Kokonaisuutena popping koostuu useasta eri tyylilajista, joista ovat esimerkiksi waving, robot, strutting ja electric boogaloo. Tunneilla käymme läpi poppingin tekniikkaa koreografian ja erilaisten harjoitusten avulla sekä tutustumme katutanssi-kulttuurille tärkeisiin konsepteihin, kuten freestyleen ja cypherointiin.

Waacking

Waacking on syntynyt 1970-luvulla Los Angelesin sekä New Yorkin homoklubeilla, joissa etenkin latino- ja afrikkalaisamerikkalaiset homomiehet sekä transsukupuoliset naiset, jotka pääsääntöisesti joutuivat piilottelemaan identiteettiään pääsivät ilmaisemaan itseään vapaasti musiikkiin. 

Waackingin perustekniikaksi lukeutuvat käsien ”rullaukset” ja ”heilutukset”, groovet, poseeraukset, voimakas musiikin tulkinta ja sen eri kerrosten alleviivaus sekä tarinankerronta. Isoina waackingin vaikutteina on ollut mm. näyttelijöiden ilmaisu 40- ja 50 -lukujen elokuvissa.

Ennen waacking -nimeä laji kulki nimellä ”Punking”. Nimi johtaa juurensa homojen loukkaavaan nimittelyyn sanalla ”punk”. ”Punkit” halusivat kääntää sanan merkityksen negatiivisesta ja loukkaavasta voimaannuttavaksi ja käyttivät siksi heitä voimaannuttavasta tanssista nimeä Punking. Toisinaan tätä nimeä käytetään yhä waacking nimen rinnalla. Tanssityyli on tunnettu myös nimellä The Garbo näyttelijä 1940-luvun kuuluisan näyttelijän Greta Garbon mukaan.

Perinteisesti waackingiä tanssitaan discomusiikkiin, mutta nykyään sitä tanssitaan laajemmin myös muihin musiikkityyleihin.

Nykytanssi

Nykytanssitunnilla harjoitellaan kokonaisvaltaista, rentoa kehonkäyttöä. Työskentelemme painovoiman, lattiatekniikan, liikelaatujen, painonsiirtojen, parityöskentelyn ja liikeimprovisaation parissa. Aloitamme syksyllä lattiatasossa tehtävistä perusliikkeistä jotka kehittävät tanssijan ketteryyttä ja voimaa. Tunnin lopuksi opettelemme (useimmiten) tanssisarjan. 

Showjazz

Tunnilla tehdään baletista ja jazz-tanssista fuusioitunutta tanssitekniikkaa, salinpoikkiharjoituksia (askelsarjoja, piruetteja ja hyppyjä) sekä loppusarjaa. Tyylillisesti tanssisarjat vaihtelevat rytmikkään, isoloidun ja linjakkaan jazztanssin ja lyyrisemmän nykytanssiliikkeen välillä.

Lattiatekniikka

Teemme paljon salinpoikkiharjoitteita ja yksinkertaisia tanssiakrobatia- sekä improvisaatioharjoitteita sekä pitempiä liikefraaseja, joissa pääpaino on lattiatyöskentelyssä. Lattiatekniikkatunti kehittää ketteryyttä ja voimaa ja tukee tanssijuutta, olipa oma päälaji sitten nykytanssi, house, voguing, jazz tai breikki.  

Tasot

Alkeet: tunti soveltuu vasta aloittaville tanssijoille. Oli kyseessä sitten sinulle uusi laji tai ensimmäiset tanssitunnit ikinä.

Avoin: tunti on avoin kaiken tasoisille tanssijoille ja eri vaikeusasteet pyritään huomioimaan opetuksessa

Jatko: tunti sopii jo enemmän tanssineille ja kyseisen lajin alkeet omaaville.

Edistyneet: tunti paljon treenanneille tanssijoille, jotka kaipaavat haasteita.

Jos tasot mietityttävät, älä epäröi kysyä lisää info@grooves.fi